Kesän kulun huomaa muustakin kuin kalenterista. Yksi varma merkki kesän etenemisestä on se, että asuihini ilmestyy yhä enemmän kermaa, harmaata, mustaa ja valkoista. Ehkä kyse on valosta: alkukesän kova valo kutsuu leikittelemään kirkkailla perusväreillä ja huimilla sävyillä, seestyneempi keski- ja myöhäiskesän valo tuo hehkua iholle ja nostaa esiin vaaleiden ja pehmeiden sävyjen kauneuden.
Tänä kesänä jokainen on taatusti saanut harjoitusta hellepukeutumisessa. Itse olisin varmasti ollut hukassa ilman kahta Leikisti-mekkoani. Niiden avulla asut näyttävät kiinnostavilta, ja olo tuntuu hämmästyttävän puetulta - mutta samalla ne ovat vilpoisia ja loistokkaan ilmastoituja.
(Reikäompelein koristeltu silkkitoppi on isoäidin tuliainen Kiinasta. Mekko Leikisti. Verkkobuutsit Ril’s.)
(Vaaleanharmaa mekko/härpäke Leikisti, toppi Kiinasta, shortsit kirpparilta.)
Olen muuten helleasuja pähkäillessäni päätynyt erääseen tyylisääntöön: onnistunut helleasu vaatii aina joustamatonta kangasta joko ylä- tai alaosaan! Moni teistä myötäsyntyisistä tyylitaitureista ei ehkä edes ymmärrä oivallukseni käänteentekevyyttä, mutta minunlaiselleni trikoissa viihtyvälle yksilölle tämä on ollut merkittävää. Kuumalla säällä minulla olisi nimittäin suuri houkutus pukea ohutta trikoota (tai muuta lörttöä ja löysää) materiaalia niin ylä- kuin alaosaksikin, mutta olen huomannut että siten lopputulos on väärällä tavalla kotiasumainen. Ainakin minun päälläni - ja ainakin näin loppukesän eleganssia tavoiteltaessa. Niinpä verskashortseihin pitää yhdistää esimerkiksi ryhdikäs - vaikkakin vilpoisa! - silkkitoppi, trikootoppi puolestaan vaatii löysän hamosen sijaan napakat, skarpit shortsit jne. Vai mitäs meinaatte?
Suorastaan rakastan tuota harmaata, läpikuultavaa Leikisti-mekkoa - mutta hieno on hiekanvärinenkin salmiakkikuviomaisen leikkauksensa kanssa!
Voit olla oikeassa tuon trikoojutun kanssa - tosin minulla on yksi helleasu, joka rikkoo tuon kaavan. Vanha ysäri nilkkapituinen hame kahden tanktopin kanssa puettuna. Pitääpä kuvata.
Tyylisäännössä on muuten oivallusta! Tosin, mä kyllä varmaan surutta käytän trikoota sekä ylä- että alaosissakin, mutta se kyllä vaatii seurakseen sitten jotain äärimmäisen skarppia, kuten jotkut yberpäheät kengät
Niin ja nuo Leikisti mekot ovat loistavuuksia!
Hahaa, mä saatan ehkä kuvitella sen hetken, jolloin tuo sun tyylisääntösi kirkastui… mistä tulikin mieleeni, että pitäisikin ryhdistäytyä sen matkakertomuksen kirjoittamisessa.
Toi leikisti-toppi on muuten täydellinen hellevaate, sillä voi skarppiuttaa (ööh) asun kuin asun.
Kamicha, kiitos! Leikistit on parhaita. Mikä ahdinko ettei niitä enää saa mistään.
Mä olen muuten turhaan yrittänyt saada ysärihenkisiä, nilkkapituisia hameita toimimaan. Näytä sä mallia, niin ehkä mäkin opin!
Salka, kiitos! Ja olet toki täsmälleen oikeassa: upeat kengät skarppaavat asun kuin asun! Mä en oikein hallitse kenkiä (käytän aina niitä samoja!), mut tiedän monia tyylitaitureita, joiden kuvio perustuu juurikin loistokkaisiin kenkiin. Sä muuten kuulut niihin naisiin, jotka taituroivat mekoilla. Ja se on ihanaa!
Anu, hahahaa, joo, olet oikeassa. Oivallus on varmasti peräisin JUURI siitä. Ryhdytään matkakertomukseen vaikka heti!
Ja kiitos!